Mahassa perhosia =)

Olen nähnyt sellaisia ihmeitä, että ette arvaakkaan =) Jo pitkään ajattelin, että käytämme tilaisuuden ja salaa vierailemme pitkäaikaisen blogiystäväni ihastuttavilla tilusilla. Perhoset liitelivät mahanpohjassa, kädet hikoili ja hieman jännitti =) Starttasimme auton sunnuntaiaamuna ja suuntasimme sen yli maakuntarajojen, meiltä pitkin Suomineidon helmaa kohti kaakkoa. Lahden moottoritiellä pysähdyimme syömään ja jännitys sen kuin kohosi. Kummallista, perin kummallista. Työkseni joudun tämän tästä ties mihin tilanteisiin ja väliin luennoimaan ihmisten eteen, tuiki tuntemattomille saaden aikaan ennalta arvaamattomia tunnepurkauksia. Mutta nyt tilanne oli erilainen. Lopulta käännyimme kohti Sitikkalaa ja tiesimme, että kohta olisimme perillä =) Viimeinen ryöpäys hiekkarinnettä ylös ja siinä me oltiin keskellä Villinpihan Sannin pihaa =)

Sannin kanssa ollaan kuljettu yhteistä puutarhataivalta kesäkuusta 2007 asti. Tarkistin oikein tuolta vanhasta blogista. Vuosien varrella ollaan yhdessä yltiöpäisesti innostuttu milloin mistäkin. Joskus taisi olla kukkakuppivillitys, sitten siemenistä ollaan kasvattettu milloin mitäkin, välillä on ollut suoranaista kilpavarustelua puutarhoissa, Sannin silmäterä pelkäsi mörköä kun kuura peitti edellisen puutarhamme tilusia aikaisin keväällä ja sitten eräänä päivänä minustakin tuli kansakoulunjohtajatar. Ja kuka olikaan ensimmäisenä juonessa mukana. Sitten saapui postissa erityis siemenlähetys ja toivotuksen kansakoulunjohtajattaruudesta =) Joten yhteinen puutarhamatkailu on jatkunut reilut kuusi vuotta ja siinä on ehtinyt tapahtua yhtä jos toistakin.

Päässä siis humisi =) kuljin pitkin toisen kansakoulun vasta leikattua nurmea ja prinsessasängyn lähettyvillä näin tutunoloisen hahmon. Suorastaan liikutuin - nuorimmainen oli kauhuissaan. Ei ollut nähnyt minua koskaan niin höyrähtäneenä ja ihmetteli mikä minuun meni. No totisesti niin minäkin =) Änkyttelin tuliaisiksi tuomiemme taimien nimiä ja Sanni esitteli meidät kotiväelleen. Vaihdettiin kuulumisia , uusia vieraita virtasi pihaan ja sitten lähdimme tutustumaan Villinpihan aarteisiin.

Tutunoloiset polut saivat aivan uuden merkityksen. Rehevyys vietteli kulkemaan yhä pidemmälle puutarhan syövereihin. Kaikkialla oli silmiähiveleviä kanttauksia ja reunuksia, kasvillisuus oli rehevää. Tähtikiimikki kurotteli korkeuksiin ihanine kermanvärisine kukintoineen ja kuunliljojen lehdet olivat niin täyteläiset ja suuret, etten ollut moisia ennen nähnyt. Kaiken ihanuuden seassa oli vanha penkki, johon olisi voinut vaan jäädä istumaan ja antaa katseen kulkea pitkin uhkeita istutusalueita ja niiden yksityiskohtia.

Sitten siirryimme metsäistä polkua pitkin kohti kärhökujaa. Muistan kuinka kärhökuja oli vasta suunnitteluasteella ja nyt se oli siinä edessäni, viktoriaanisine kärhökaarineen ja tänä keväänä ilmestynyt ikkunanpokakin oli siinä aivan edessäni.

 Olen aina ihaillut Villinpihan kivimuuria ja se yllätti tyystiin mahtavuudellaan. Aivan kivimuurin vierustaa, kärhökujan rinnalla kulki toinen polku. Polkua reunustivat rehevät istutukset ja sieltä täältä pilkisti muutama oppineiden kukka - olimmehan sentään vanhan kansakoulun mailla ;)

Villiviinien peittämät holvikaaret avasivat yhä uusia näkymiä, toinen toistaan kiehtovampia tiloja.

Lampi kaloineen ja vesiputouksineen houkutteli polvistumaan lammen ääreen ja kuuntelemaan tarinoita lammen kaloista ja niiden hiilloistamisesta :) Juuri sellaisia juttuja, joita Villissäpihassa kuuluukin kuulla ;)

Ja kaatuneen lehmuksen kauneus oli kuin runokirjan lehdiltä poimittua. Kiitos Sanni yhteisestä puutarhamatkastamme, hersyvästä naurusta, pilkkeestä silmäkulmassa ja totisesti hengenheimolaisuudesta =).

Joskus laskin hölmöyksissäni, että montako A4 tulisi jos puutarhamatkailun postaukset muuttaisi A4:siksi ja siinä ei tuhat sivua riittänyt. Siinä on juonenkäännettä, tapahtumaa ja tarinaa jos jonkinmoista ja melkoinen nippu myös yhteisiä puutarhamuistoja matkan varrelta. Uusia ideoita on jälleen niin ylitsepursuavasti, että tuskin tietää mistä aloittaa, mutta josko vihdoin saisimme vaikka valettua niitä laattojakin - näin ensialkuun vaikka vain koe-erän =)