Sukellan tsekkiläisen säveltäjän Bedrich Smetanan sävelvirran vietäväksi. Sinfonisen runon osa Moldau vie vuolaasti ajatuksia eteenpäin. Tempaisee mukaan tyrskyihinsä ja kuljettaa hiljalleen tyyntyvään poukamaan. Puutarhurointi on kuin sinffoniaorkesterin soitantaa. Tänään vuoroin myrskyää, taivas laskee vettä niskaamme, vuoroin taas tyven ilma laskeutuu potageriimme ja auringonsäteet leikkivät lehvästöillä.
Sinikatanan siemenkodat valmistautuvat syksyn juhlaan. Aivan kuin neidot ojentelisivat kaulojaan. Oi viimeiset auringonsäteet lämpöä meille =)
Punahatut ovat ylväitä.
Aivan kuin ne kutsuisivat alppipiikkiputkia tanssiaisiin polkan tahtiin. Punahatut kurottautuvat korkeuksiin päkiöidensä varassa, nilkat joustavat ja tasahyppyjen tahtiin ne nousevat yhä ylemmäs.
Sitten auringon säteet sulattavat ne täyteen loistoonsa. Potagerissa on niin kaunista =)
Hakuropajun lehvästö on muuttanut jälleen muotoaan. Se on kuin intohimon vallassa tahtipuikkoja lyövä kapellimestari. Se johtaa puutarhaansa uhkeaan soitantaan. Vuoroin lyönnit kiihtyvät vuoroin vaimenevat syystuulen puhaltaessa. Koko puutarha on tunnelatauksen pauloissa.
Sitten yhtäkkiä kaikkialla on hiljaista. äänet vaimenevat ja potager uneksii jo tulevasta kesästä, uudesta kasvusta ja kevätlintujen liverryksestä =) Tällaista on tänään meidän puutarhassa.
Puutarhan ohjaaminen on tosiaankin kuin yrittäisi pistää järjestykseen suuren holtittoman joukon omat tahtonsa omaavia artisteja :-D
VastaaPoistaIhanat tanssiaset sulla :) Ei meinaa ehtiä blogeja lukemaan (saati omaa kirjoittamaan) tällä hetkellä. Pakko oli tulla lukemaan sun viimeiset jutut kuitenkin. Mä NIIN haluan ton hakuropajun. Se on aivan upea.
VastaaPoista