tiistai 6. elokuuta 2013

Mahassa perhosia =)


Olen nähnyt sellaisia ihmeitä, että ette arvaakkaan =) Jo pitkään ajattelin, että käytämme tilaisuuden ja salaa vierailemme pitkäaikaisen blogiystäväni ihastuttavilla tilusilla. Perhoset liitelivät mahanpohjassa, kädet hikoili ja hieman jännitti =) Starttasimme auton sunnuntaiaamuna ja suuntasimme sen yli maakuntarajojen, meiltä pitkin Suomineidon helmaa kohti kaakkoa. Lahden moottoritiellä pysähdyimme syömään ja jännitys sen kuin kohosi. Kummallista, perin kummallista. Työkseni joudun tämän tästä ties mihin tilanteisiin ja väliin luennoimaan ihmisten eteen, tuiki tuntemattomille saaden aikaan ennalta arvaamattomia tunnepurkauksia. Mutta nyt tilanne oli erilainen. Lopulta käännyimme kohti Sitikkalaa ja tiesimme, että kohta olisimme perillä =) Viimeinen ryöpäys hiekkarinnettä ylös ja siinä me oltiin keskellä Villinpihan Sannin pihaa =)


Sannin kanssa ollaan kuljettu yhteistä puutarhataivalta kesäkuusta 2007 asti. Tarkistin oikein tuolta vanhasta blogista. Vuosien varrella ollaan yhdessä yltiöpäisesti innostuttu milloin mistäkin. Joskus taisi olla kukkakuppivillitys, sitten siemenistä ollaan kasvattettu milloin mitäkin, välillä on ollut suoranaista kilpavarustelua puutarhoissa, Sannin silmäterä pelkäsi mörköä kun kuura peitti edellisen puutarhamme tilusia aikaisin keväällä ja sitten eräänä päivänä minustakin tuli kansakoulunjohtajatar. Ja kuka olikaan ensimmäisenä juonessa mukana. Sitten saapui postissa erityis siemenlähetys ja toivotuksen kansakoulunjohtajattaruudesta =) Joten yhteinen puutarhamatkailu on jatkunut reilut kuusi vuotta ja siinä on ehtinyt tapahtua yhtä jos toistakin.


Päässä siis humisi =) kuljin pitkin toisen kansakoulun vasta leikattua nurmea ja prinsessasängyn lähettyvillä näin tutunoloisen hahmon. Suorastaan liikutuin - nuorimmainen oli kauhuissaan. Ei ollut nähnyt minua koskaan niin höyrähtäneenä ja ihmetteli mikä minuun meni. No totisesti niin minäkin =) Änkyttelin tuliaisiksi tuomiemme taimien nimiä ja Sanni esitteli meidät kotiväelleen. Vaihdettiin kuulumisia , uusia vieraita virtasi pihaan ja sitten lähdimme tutustumaan Villinpihan aarteisiin.


Tutunoloiset polut saivat aivan uuden merkityksen. Rehevyys vietteli kulkemaan yhä pidemmälle puutarhan syövereihin. Kaikkialla oli silmiähiveleviä kanttauksia ja reunuksia, kasvillisuus oli rehevää. Tähtikiimikki kurotteli korkeuksiin ihanine kermanvärisine kukintoineen ja kuunliljojen lehdet olivat niin täyteläiset ja suuret, etten ollut moisia ennen nähnyt. Kaiken ihanuuden seassa oli vanha penkki, johon olisi voinut vaan jäädä istumaan ja antaa katseen kulkea pitkin uhkeita istutusalueita ja niiden yksityiskohtia.


Sitten siirryimme metsäistä polkua pitkin kohti kärhökujaa. Muistan kuinka kärhökuja oli vasta suunnitteluasteella ja nyt se oli siinä edessäni, viktoriaanisine kärhökaarineen ja tänä keväänä ilmestynyt ikkunanpokakin oli siinä aivan edessäni.



 Olen aina ihaillut Villinpihan kivimuuria ja se yllätti tyystiin mahtavuudellaan. Aivan kivimuurin vierustaa, kärhökujan rinnalla kulki toinen polku. Polkua reunustivat rehevät istutukset ja sieltä täältä pilkisti muutama oppineiden kukka - olimmehan sentään vanhan kansakoulun mailla ;)


Villiviinien peittämät holvikaaret avasivat yhä uusia näkymiä, toinen toistaan kiehtovampia tiloja.

idhernepensas

Lampi kaloineen ja vesiputouksineen houkutteli polvistumaan lammen ääreen ja kuuntelemaan tarinoita lammen kaloista ja niiden hiilloistamisesta :) Juuri sellaisia juttuja, joita Villissäpihassa kuuluukin kuulla ;)


Ja kaatuneen lehmuksen kauneus oli kuin runokirjan lehdiltä poimittua. Kiitos Sanni yhteisestä puutarhamatkastamme, hersyvästä naurusta, pilkkeestä silmäkulmassa ja totisesti hengenheimolaisuudesta =).


Joskus laskin hölmöyksissäni, että montako A4 tulisi jos puutarhamatkailun postaukset muuttaisi A4:siksi ja siinä ei tuhat sivua riittänyt. Siinä on juonenkäännettä, tapahtumaa ja tarinaa jos jonkinmoista ja melkoinen nippu myös yhteisiä puutarhamuistoja matkan varrelta. Uusia ideoita on jälleen niin ylitsepursuavasti, että tuskin tietää mistä aloittaa, mutta josko vihdoin saisimme vaikka valettua niitä laattojakin - näin ensialkuun vaikka vain koe-erän =)

9 kommenttia:

  1. Voi luoja Jori. Liikutuin ja ilostuin tästä postauksesta. Enemmän ilostuin ja liikutuin yllätyksestäsi. Onneksi se oli yllätys, muuten olisin ollut kuin lapsi jouluna ja pyörinyt ympyrää, että koska se tulee, koska se tulee, joko se kohta tulee <3

    Olisimmepa ehtineet jutella enemmän.

    Jonain vuonna kostan ja löydät minut puutarhastasi. Muistan aina , mikä taianomainen olo minut valtasi, kun sattumalla jouduin koiranpennunhaku reissulla aivan entisen puutarhasi nurkille vuosia sitten.

    Kiitos Jori ja muut Hernepensaskujanteelaiset! Seuraavaksi kun "satutte" näille main, kutsun sisään ja tarjoan kakkua ja kahvia ja esittelen koulun sisäpuolen.

    Postauksesi on hämmentävän kaunis. Tutkikin sitä vielä uudestaan ja uudestaan.

    VastaaPoista
  2. Ompa Sannilla kaunis puutarha. Luontoon sopiva ja rehevä!

    VastaaPoista
  3. Hienoja kuvia Villistä pihasta ja upea oli itse puutarhakin, mekin kävimme siellä ihastelemassa, mutta harmillisesti kamera unohtui kotiin.

    Tämä Avoimet puutarhat- päivä on mahtava, on tosi hauskaa vierailla erilaisissa puutarhoissa. Ehkä joskus omankin puutarhan saisi esittelykuntoon...saa nähdä :)

    VastaaPoista
  4. Hurmaava puutarha - totisesti!

    VastaaPoista
  5. Minä saavuin Villille pihalle päivän lopulla ja olit jo ehtinyt lähteä. Upea paikka! Linkkasin kauniin blogitekstisi omaan juttuuni http://puutarhailmioita.blogspot.fi/2013/08/ideoita-ja-elamyksia-avoimista.html

    VastaaPoista
  6. Upeeta, mahtavaa, niin puutarha kuin kertomus.nimim. tippalinssissä :)

    VastaaPoista
  7. Voi, upea yllätys varmastikin!!!
    Ihastuttavia kuvia. Teillä molemmilla on mielettömän kauniit puutarhat. Ihana jos olette vuosien aikana sparranneet toisianne =)

    Minä pääsin viime kesänä Min Eden Ninan ja Min Grönä Värld Sandran puutarhoihin ja olihan se vähän jännittävää tavata livenä. Mutta olin niin onnellinen kun pääsin sellaisiin ihaniin puutarhoihin oikeasti! Avoimet puutarhat päivä on kyllä tosi kiva!

    VastaaPoista
  8. Liikuttava ja ihastuttava postaus ! Upeaa puutarhaystävyyttä kertakaikkiaan, jatkukoon se aina vaan parempana !

    VastaaPoista
  9. Blogisiskoja on ihana nähdä livenä:)

    VastaaPoista