Hyrymyrylää ja kummallisia paljastuksia

Oi oi ja voi voi - posket punaa hehkuen istahdan koneen syövereihin ja vienosti hymyilen - ei vaineskaan vaan leveästi hymyilyttää. Uusia blogin lukioita on tupsahtanut tupaan ja vieläpä lisäksi Liisalta Ihmemaan ihmeellisyyksistä sekä Margelta Helminauhojen saloista on tullut tunnustus. Nöyrimmät kiitokset Teille kaikille. Ja kuten moni jo entuudestaan tietääkin tunnustuksen kylkiäisinä seuraa seitsemän ihmeellistä paljastusta - öhöm mistäköhän aloittaisi =)
No:1. Puhelimeni soittoääni - olkaa hyvä =)

Malttakaa oi kuunnella aivan loppuun saakka. Martti Servo on oiva mies, sanoitukset tulvillaan hyväntuulista huumoria ja pilkettä' silmäkulmassa. Musiikkimakuni on monen mielestä perin kummallinen, outo ja omituinen. Levylautasella pyörii myös Paavoharjua uppoudun uniin ja haavekuviin, sitten välillä nousen kippariksi laivan kannelle ja lähden tyrskyihin Kuusumun profeetan kera, uppoudun keskiaikaisten taistelutantereiden kentälle ja nostan suojakilpeni ja olen valmiina taistoon Rhapsodyn jumalallisten tahtien kantautuessa korviini ja lisään kiihkoani Helloweenin kiidättäessä minua seikkailusta toiseen ja lopulta tiedän miten meidän kaikkien käy, uskon unelmiin ja elän sen mukaisesti.

No:2 Olen totaalisen uppoutuvaa, hurahtavaa, hurmoksellista ja yltiöpäistä rotua. Uppoudun viikkokausiksi graafisen maailman syövereihin, jahtaan maailman turuilta ja toreilta murusia, kultahippusia, haistan ja maistan. Etsin minne muotoilu meitä kuljettaa, tiedän uusista materiaaleista, tekniikoista, muotoilijoista, aavistan niiden tulevan ja sitten yht äkkiä ne ovatkin jo täällä. Hurahdan sustainable designiin, slow maailmaan, 3D tulostamiseen, printteihin, brodeerauksiin, ja yltiöpäisiin kokeiluihin.

No:3 Olen heikkona lehtiin, ranskalaisiin,ruotsalaisiin, maalaisromanttisiin, englantilaisiin, kantaaottaaviin, tiennäyttäjiin. Olen avoin maailman tuulille ja rakastun yhä uudelleen - tänään Paola Lenti, huomenna, Patricia Urquiola, huomenna, Hella Jöngerius ja ylihuomenna joku vielä tuntematon yltiöpäinen tutkimusmatkailija.

No:4 Inhoan siivoamista , inhoan järjestelyä, inhoan totisesti inhoan. Mutta lehdet ovat vuosikerta ja numerojärjestyksessä. Ja kirjat kokojärjestyksessä. Kaikki muu onnellisesti hujan hajan kylväytyneenä pitkin lattioita, valuen pitkin tuolinkarmeja ja pyydystäen villakoiria.

No:5 Herkuttelen salaa ja alinomaan. Hiivin tänne - isoon saliin mukanani ahhh niin ihanaista HK:n sinistä kylmänä tietysti, pala näkkileipää ja tuhdisti voimakassuolaista voita ja suolakurkkuja. En erityisemmin nauti ruuan laitosta saati leipomisesta, mutta tiedän miltä mitä ihmeellisimmät herkut maistuvat. Onhan isäni ollut 15 vuotta herkkupatojen äärellä ja ruokapöytäämme on kantautuneet niin kaviaarit, terriinit, kuin carpatciotkin, erikoisjuustot, hyydykkeet ja ties mitkä. Mutta silti rakastan HK:n sinistä, tillilihaa ja voita.

No:6 Otan alinomaan suuria riskejä, luotan tulevaisuuteen, huomiseen ja tiedän, että asioilla on tapana järjestyä. Teen sujuvasti päätöksiä, joita muut kauhistelevat, olen valmis luopumaan, jotta olisi tilaa unelmien toteutua. Uskon UNELMIIN, IHMEELLISYYKSIIN ja pieneen pilkkeeseen silmäkulmassa.

No:7 Olen syntynyt onnellisten tähtien alla ja ne ovat siivittäneet matkaani läpi vaikeuksien, läpi menetysten, ovat antaneet voimia kun niitä on eniten tarvittu, ovat pitäneet kädestä kiinni ja taluttaneet kun jalkani eivät ole kantaneet ja ovat ottaneet omakseen, nostaneet hymyn korviini ja helmeilevän naurun ympärilleni. Olen saanut elää onnellista elämää yhdessä rakkaiden ihmisten kanssa. Olen saanut jakaa naurun, ilon, onnen, surun ja kyyneleet. Ja tietää, että kaikki on sittenkin hyvin, tänään, huomenna ja ylihuomenna. Aamen.

Ja olen ottanut kuvia, kun meillä oli hetkellisesti hitusen siistiä. Kameramme vetelee viimeisiään, värien toisto on hiipumassa ja kuvien laatu haparoitumassa. Vaikka makkara hiveleekin sieluparkojamme, saa polvet notkumaan ja kuolan vuotamaan niin on meillä sentää hedelmiäkin tarjolla=) Ja jollei hedelmiä niin ainakin C-vitamiinista muistuttavia värejä tarjolla.

Eteiseen tulvii valoa vaikkac päivät ovat selvästikin lyhenemässä. Maalausprojekti saa kuitenkin vielä odottaa.

Tuossa on kulmikas pönttöuuni, josta sitten eräänä päivänä tulee rehevän oranssinen, ylväs ja kiiltävä. Alistuneen ja vetäytyvän näköinen pönttö pääsee vihdoin parrasvaloihin ja eteisen kuningattareksi.

Nyt on kuitenkin vuorossa bloggaus tunnustuksen eteenpäin lähettäminen. Olkaa hyvä:
Sanni - Villin pihan uumenista
Irene - Vironperän vilvoittavien lähteiden ääreltä
Henrietta - Ihmeen ihanaisten kuvien takaa
Mari - Pohjoisen puutarhoista
Pioni - Pohjanmaan lakeuksilta
Mari - Sekasortoisuuden uumenista
Pinea - juolavehnän seasta