Oman tiensä kulkija - vähän kapinallinen ja aina valmiina pitämään hauskaa

Olen ollut ihmeissäni Teidän ihanaiset lukijat komenttien tulvassa, kauniiden sanojen soljuvassa rytmissä. kiitokset ja halimukset niistä teille kaikille. Olen sukeltanut tarinoiden maailmaan. Pohtinut kymmenien ja jälleen kymmenien uusien ihmisten kanssa tarinoita, tunteisiin vetoavia tarinoita, tarinoita, jotka saavat naurun helmeilemään, hymyn halajamaan, kyyneleet virtaamaan. Tarinoita joissa meistä jokainen haluaa olla osallisena, jakaa ja tuntea elävänsä tänään , huomenna ja ylihuomenna. Elämä on polveilevien tarinoiden aarreaitta. Tarinat ottavat meidät suureen syleilyynsä, koskettavat ja puhaltavat siipiemme alle, jotta pystyisimme nousemaan siivillemme yhä uudelleen ja näkemään ihmeen.

Sain haleja, pitkiä ja lämpöisiä haleja kun heräsin sinisiltä päiväunilta. Päiväunet ovat elämän suolaa, virtaavien ideoiden salaisia kuiskauksia, tuulen lempeä puhallus, taistelutahdon virittämistä, suuria haaveita ja toteutuneita unelmia. Keräsimme kirpeitä omenia ja leivoimme omenapiirakkaa, halasimme ja kuuntelimme Asan ihmeellisiä tarinoita. Päivä oli ollut kiihkeä, mukaansa tempaava, täyteläinen ja ripauksen ihmeellinen.

Nuorimmaiseni soitti tänään hätääntyneenä töihin, oli suuria murheita tai ainakin maailmanloppu lähettyvillä. Huomenna on koulun yhteinen pyöräretki ja edellisellä pyöräretkellä oli ollut katastroofin aineksia ilmassa. Pyörä oli kesken matkan sanonut työsopimuksensa irti, yht äkkiä ja yllättäen osaset olivat vanhasta ja tutusta Helkamasta sinkoilleet. Tilanne oli ollut päällänsä ja paikalle hälyytetty koulun talonmies työkalupakkeineen ja pakettiautoineen. Pyörää oli puunattu ja tuunattu ja lopulta matkaa oli päästy jatkamaan. Kotona sitten pohdimme, että pyöräretkiä ei varmaan tule lähiaikoina ja annoimme pyörävanhuksen rauhassa kerätä voimia puuvajan seinustalla. Kunnes tänään oli jälleen joku pyöräfriikki ope ilmoittanut mahtitempoisesti huomisesta pyöräretkestä ja tilanne oli jälleen päällänsä. Kiihko, tahti ja elämänrytmi sanelivat pyöränhankinta-aikataulun ja aikaa oli ruhtinaalliset viisitoista minuuttia. Siinä sitten kauppias hikeä pyyhkien pumppasi renkaat timmiin kuntoon, opasti ja kirjoitti takuupapereita, nauroi ja puhui kanssani vespan hankinnasta. Ja nyt sitten on koeajeltu, on rehkitty seisaallaan ylämäkeä, hurjasteltu alamäkeä, tehty äkkijarrutuksia, käyty hurvittelemassa kyläraitilla ja poseerattu oman tiensä kulkijan, tuon vähän kapinallisen vieressä, joka tarinan mukaan on aina valmis pitämään hitusen hauskaa.