lauantai 10. elokuuta 2013

Paikka polveilevalle polulle


Kuvaa ottaessa seisoin potagerin laitamilla. Tämä lehväkaton alunen on keväisin sinisen maton verhoama. Siniset vuokot ja skillat levittäytyvät sireenien, tuomien ja vaahteroiden alle. Tämä on kokonaisuutena se viime päivien puheenaiheena ollut romanttinen välitila. Rinteen vasemmassa reunassa on pieni polveuma, jonka jälkeen alkaa viljapelto. Pellon ja välitilan reunaan on tulossa aidanne. Olemme vuosien varrella käyttäneet tätä reunaa kitkentärikkojen ja raparperinlehtien tunkiona, maa on siis tuossa reunassa multavaa ja voimallista. Siihen tulee muutama vaahtera, jotka haemme metsiköstä =) Meillä kasvaa nimittäin metsässä hirmusesti vaahteran alkuja ja tammiakin on siellä täällä. Vaahteroiden väleihin tulee hortenssioita ja ruusuorapihlaja, helmiorapihlaja ja samettisumakki. Ja aidanteeseen näiden kaikkien väliin valkeita ritarinkannuksia ja tulppaaneja =)

5 kommenttia:

  1. Kuuulostaapa hyvälle suunnitelmalle. Meillä on ihan uusi piha, jossa ei pahemmin ole isoja puita. Näyttää kivalle tämäkin alue jo nyt ja kun al´jattelee mitä siitä tulee :)

    VastaaPoista
  2. Kivaa, suunnitteleminen on melkein parasta, kun saa sielunsa silmin kuvitella paikan tulevaisuudessa.

    VastaaPoista
  3. Kyllä suunnittelu on niin ihanaa ja teillä kun ne vielä toteutuvatkin;)

    VastaaPoista
  4. Suunnittelu on yhtä ihanaa kuin toteutus. Suunnitelmanne on hieno ja tuo näkymä jo nyt jotenkin viehkeä ja taianomainen...

    VastaaPoista