Kirjoja siellä ja kirjoja täällä

Meillä on kirjoja ja lehtiä kymmeniä metrejä, niitä lojuu lattioilla, tuoleilla, pöydän reunoilla, niitä on nuorimmaisen huoneessa kokonainen seinällinen, niitä on hyllyissä makkarissa, niitä on työhuoneen kaapeissa, lainassa maailman ihmisillä, töissä ja ties missä. Kirjafriikkeys juontaa jo lapsuudesta. Kävimme lähes joka päivä kirjakaupassa, niin että kirjakaupan tädit tunsivat minut nimeltä ja nyt vielä tällä iällä jo eläköityneet kirjakaupantädit seisauttavat minut hymyillen juttelemaan jos satun kaupungilla heitä kohtaamaan. Nuorimmainen on ollut koko vuoden aivan täpinöissään, koska koulussa on tehty esitelmiä, japanista, egyptistä, linnunradasta ja ties mistä ja aina löytyy ooppuksia omasta takaa niin aiheesta kuin aiheesta. Kirjastoahan emme voi käyttää lainkaan - kuulumme koko kaarti kirjastontätien mustalle listalle, kylän kauhuihin, joilta kirjat katoavat, unohtuvat ja ties mitä, sakkovirta on niin loputon, että sillä ostaa jo kepoisesti kirjat omikseen. Lainausasioissa näin, mutta sitten olen jostain kumman syystä, osittain töiden kautta päätynyt erään kirjastontädin apupoika aaksi. Viimeksi hankimme yhdessä Turun kirjamessuilta kymppitonnilla kaikkea ihanaa kirjaston hyllyjen täytteeksi ja nyt pääsisin myös kirjanhankintamatkalle Helsinkiin. Omituista, mutta jännittävää.

Haluaisin meille oikean kirjojenluku keitaan. Valaisimeksi valitsisin palan taivasta ja valaisimen päällä keikkuvan lokin.

 Viikon lukuelämykset voisivat oleilla tässä veikeässä lehmässä, aivan käden ulottuvilla.

 Ja matoksi ottaisin Calle Henzelin jumalallisen silkki-villa ihanuuden.

Ja tämä lokoilukeitaaksi - Marcel Wandersin deer sohvalla voisi tyynyt laittaa mukavasti niskan taakse ja nostaa jalat pitkälleen muhkeille tyynyille. Tällaisia haaveita kaamean kirjakaaoksen keskeltä