sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Tuomenkukkien vieno tuoksu kantautuu tämän tästä pihamaallee, potageriin, se suorastaan ympäröi meidät. Väliin tuoksuun sekoittuu tasetin huumaava tuksu ja koko pihamaa on suorastaan huumaava. Viikonvaihde on paahdettu niin, että vanhimmaisen statuspäivityksessä luki fucking pötnääker.Raivuusaha on laulanut ja kaikki tienoon voikukat on hävitetty. Potager on kuoriutunut tuhannen rikkaviidakosta esiin, nurmikot on leikattu, siemeniä on tupsahdellut lämpimän mullan syleilyyn. On ollut suorastaan taivaallinen viikonvaihde ainakin joidenkin mielestä. Toki vanhimmaisenkin mopo kurvasi siihen malliin pihamaalta tielle repussa ongenvapa ja makkaraa, että on tainnut lopulta potager hänenkin kesämieltään kirvoittanut ja ainakin ruutujen kitkennästä irronneet bensarahat viimeistään =)
Käytävien reunustoja on siistitty, kerrankin jo näin aikaisessa vaiheessa. Tämä vaikuttaa suorastaan lupaavalta, josko pihamaa näyttäisi kerrankin vaikka koko kesän suhteellisen siistiltä. 
Varjot piirtyvät terävinä vasta leikattua nurmea vasten ja kesän tuoksut sekoittavat ajatukset.
Videokuvaus haavet ottivat jälleen valtaansa. Makasin töistä uupuneena ja onnellisena puun allaja katselin tuulessa keinuvaa lehvästöä. Mieleeni virtasi jostakin lapsuudesta Matin ja Miisun taustalla soinut leppoisa viheltely.Jäin haaveksimaan ja makoilemaan. Videosta ei sitten lukuisten yrittämistenkään jälkeen tullut sellaista kun oli ajatuksissa, joten tässä alkuperäispainos Teille.

Näkymä potagerin kiviaidanteen yli on niin ihastuttava, että siihen voisi upota iäisyydeksi. Olen salaa niin ylpeä naapurin viljamaasta, joka on joka ikinen vuosi niin upea, hyvinhoidettu ja tuottoisa. Silmä lepää tuulessa aaltoilevan viljan pinnallla, sen koko olemus ottaa omakseen ja saa olon tuntemaan vähintäänkin juurevalta. Ovathan juureni niin kuin moni Teistä tietääkin lämpimän mullan kosketuksessa, olen kasvanut ja varttunut maalla ja vain maalla tunnen olevani kotona.
Potagerin viimeiset ruudut ovat kääntyneet. Multa on kuohkeaa ja pehmoista. Joka vuotuinen maanparannus on tuottanut tulosta ja meillä on miin multaisa maa, että toista niin otollista saa hakea. Viime vuotiset persiljat vihertävät, samoin yrtit, ruohosipulit ja maassa vielä kasvun vauhtiin pääsyä odottavat kirvelit, palsternakat, punajuuret, porkkanat, mustajuuret ja pinaatit.
Vastavaloon kuvaaminen saa kameran kinssiin heijastuman niin, että näyttää siltä kuin linssi olisi rasvainen.
Nuorimmainen kiikutti kanat nauttimaan ulkoilmasta, maan matosista ja vastapoimituista voikukkasista. Kukko kylläkin kävi niin kiivaana, että sai lepytellä hermojaan yksikseen sillä välin kun rouvat nauttivat täysin siemauksin aurinkoisesta päivästä.
Tulppaanit, joita en edes muistanut hankkineeni keltaisina, lopettelevat kukintaansa.
Ja uudet unikot vuorostaan ovat availemassa terälehtiään, jokainen uusi aamu tuo mukanaan yllätyksiä. Siksi puutarha on keväisin mitä mahtavin paikka, koskaan ei voi tietää minkä kaunokaisen löytää kukkapenkistä, tai karkulaisen jostakin muualta.

11 kommenttia:

  1. Oi kuinka siistiä teidän potagerissa ja puutarhassa onkaan! Ja nuo ikkunat, kuinka ihanat!
    Lapsuudesta muistan pihalla puuhailevat kanaset, niiden poopotus olisi niin kotoisaa :). Haaveeksi taitavat kanaset kuitenkin jäädä, eivät oikein taida tällaiseen "kaupunkipihaan" kuulua. Puuhakasta alkavaa viikkoa hernepensaskujanteelle!

    VastaaPoista
  2. Kyllä hienolta näyttää - kerrassaan upealta. Hyvää työtä, hyvä teidän jengi! ;D

    VastaaPoista
  3. Siistiä on pihalla. Niin siistiä. Meillä pitäisi kitkeä hiekalta voikukkia. Nurmikolla kasvavat saa suurimmaksi osaksi tainnoksiin leikkurilla. Niitä on kylväytynyt joka paikkaan, kun Kyllikki ei koskaan antanut leikata nurmikoita voikukkien kukkiessa, "kun ne kukkivat niin kauniisti". Kauneus on tietysti katsojan silmissä.

    VastaaPoista
  4. Kylläpä potagerin multa näyttääkin muhevalta, nam! Hienolta näyttää pihassanne kaikki muukin ja silmäni havainnoivat heti upeat vanhat kottikärryt. Olen salaa haaveillut, josko nikkarini joskus tekisi minullekin samanlaiset ;)
    Ja Matti ja Miisu on yhtä kuin onnelliset lapsuudet päivät, kiitos tunnarista!

    VastaaPoista
  5. Ääks, tahdon kanoja! Teillä on mahtavan puistomaiset näkymät.

    Minulle iski siellä Irenellä puuhimo, kun heillä oli istutettuna vaikka mitä ihanuuksia. Makeapihlaja on nyt ekana listalla. Mie olen jotenkin ihan historialla kumautettu, kun kävin siellä Vironperällä. Johannes Virolainen edustaa minulle sellaista karjalaisuutta puhtaimmillaan. Siellä oli jotenkin Suomen poliittisen historian keskiössä. Ja emäntä oli lämminhenkinen ja hurmaava. Mietin, että mitähän Pappani (keskustalainen ja karjalainen) sanoisi, jos tietäisi, että minulla on pähkinäpensaan alkuja Johannes Virolaisen pihasta! :)

    Puhuin tädeille E ja E siinä matkalla, että täytyy kinuta audienssi myös sinulta. Teillä päin on muitakin kohteita niin runsaasti. Westers himottaa minua aina vaan.

    Miten se videointi on niin vaikeeta? Onneksi kukkien ihailu on helppoa. Mulla on tulppaaneita ihan hirveesti, kun vain muistais ihailla!

    VastaaPoista
  6. Mä olen kontannu vain tunnin tänään yhtiön mailla ja kaivanu voikukkia. Olen tehnyt sitä nyt jokusen kertaa, muut leikkaa vaan ne leikkurilla poikki. Tänään huomasin sen rauhoittavaksi hommaksi kontata pitkin nurmikkoa ja kaivaa:) Selän takia pitää olla ihan kontillaa eikä kykkiä.
    Niin on puhtaan ja kuohkean näköistä multaa että melkein pelkään ja tunnen kuinka rikkakasvit ryömii sitä kohti.
    ootko muuten ikinä kahtellut tuota unikkoa sillä silmällä että se on aika härskin näköinen ennenko puhkee kukkaan....vai onko se vain minun likainen mieleni:)

    VastaaPoista
  7. Hienolta näyttää sinun touhut!
    Mahtavan näköiset maisemat!
    Ihan pakko kysyä, mitä kanoja teillä on? Itse olen myös kanafarmari :)

    VastaaPoista
  8. Olispas mukavaa luettavaa, ihanasti kirjoitat "hymynkare suupielessä" . Voikukkia on nyt niin paljon, että meinaa ihan hulluksi tulla niiden kanssa, joka kerta kun löydän itseni ulkoa, löydän myös kädestäni tupon voikukkia. Mutta ne mokomat ei parista pienestä kitkemisestä välitä, kohta on samalla paikalla monta uutta kukat tanassa. En jaksaisi millään alkaa niitä minkään raudan kanssa kitkemään, joten poika sai ajaa niiden yli ruohonleikkurilla, ovat ainakin vähän aikaa poissa.
    Kanttauspuuhat mullakin ovat ajankohtaiset. Puutarha tosiaan on tällä hetkellä aika arvoitukselleni, ei tiedä mitä mistäkin pulpahtaa, miten sitä ei enää muista, mitä on tullut istutettua syksyllä..:) hih..

    Aurinkoista viikon alkua sinulle.

    VastaaPoista
  9. Tää puutarha ja blogi ja koti on jotain niin uskomatonta!
    Varmasti on työtäkin tuon kokoisessa pihassa, mutta vaikutatte kyllä ihanan aikaansaavita ja taitavilta. Lopputulos on varmaan ihan mahtava! :)

    VastaaPoista
  10. Hieno alku reunojen siistimisineen! Se on hyvä aloittaa siististi, ja tähän aikaan vuodesta vielä kaikki näyttääkin niin siistiltä, kun homma ei ole ryöstäytynyt käsistä :-D
    Mainio alkukesäinen puutarharaportti tämä!

    VastaaPoista
  11. Näyttääpä hyvälle! Voikukkajahtiin tässä saisi itsekkin lähteä :)

    VastaaPoista