Hakuropaju - Salix integra "HakuroNishiki"

Muutamia keroja meiltä on kysytty meidän Hakuropajun kasvatuksesta. Pieni vartettu Hakuropaju kotiutui meille muutamia vuosia sitten. Oletteko muuten huomanneet, että nämä erikoisuudet, joiden talvehtimisesta Suomen olosuhteissa ei ole täyttä varmuutta ovat taimina kovin edullisia. Meidänkin Hakuro maksoi muistaakseni tasan 20 €. Tähän asti Hakuromme on talvehtinut ikkunattomassa, vanhassa perunakellarissa. Kellarin lämpötila on talvisin jossain 4 °C - 6°C tietämillä. Paju on siis kasvanut suurehkossa ruukussa. Kellariin hänet on viety lähellä ensimmäisiä yöpakkasia. Mitään sen kummempia kasteluita puulle ei ole ennen kellariin vientiä tehty, eikä talven aikana puuta olla edes käyty katsomassa. Keväällä maan sulettua puu on kannettu jälleen pihalle. Pari kolme talvea on toimittu näin ja hakuro on jaksellut suorastaan erinomaisesti. Tänä keväänä sitten päätimme istuttaa puun potagerin keskiympyrään. 

Hakuropajulle, joka muuten luontaisesti kasvaa pensasmaisesti, kaivettiin erittäin suuri kuoppa. Kuoppaan laitettiin reippaasti hevosenkakkia ja se sekoitettiin hyvin potagerin hiekkapietoiseen multamaahan. Hakuroiden tulee saada nauttia runsaasta auringosta ja iatutuspaikka pitäisikin valita niin, että ne saavat suoraa aurinkonporottamista vähintään 6-8 tuntiin päivässä. Lisäksi pitää huolehtia, ettei maa ole liian tiivistä ja märkää. Toisaaltaan kate pajun juurakolla on erinomainen pitämään maan kosteuden hyvänä ja rikkaruohot loitolla.

Meillä potagerin keskiympyrässä tämä aurinkoisuus toteutuu samoin kuin tuo Hakuroiden vaatima suojaisuus. Hakuroa ympäröi neljä tuuheaa kirsikkapuuta ja joukko kohtalaisen korkeita perennoja, jotka talveksi tekevät suojaavan muurin hakuron ympärille. Hakuroa on muuten hyvä kastella ensialkuun reilusti, jotta juuristosta kehittyisi vahva ja terve. Me olemme käyttäneet uusien istutettavien puiden kanssa sellaista noin 5cm halkaisijaltaan olevaa putkea, jonka toinen pää jää istutettavan juurakon alle ja toinen pää jää töröttämään noin 20cm maan pinnalle. Tähän putkeen sitten kaadetaan kannulla vettä, joka menee sitten suoraan juurakkoon. Superkätevää ettenkö sanoisi. Tämä myös auttaa siihen, ettei puut kasvata juuristoa aivan maanpintaan vaan syvälle ravinteikkaaseen maahan. Sitten olemme tuon putken kiskoneet pois kun puut eivät enää vaadi niin kastelua.

Hakurot rakastavat leikkaamista. Melkein olimme unohtaneet tämän vuoden leikkauksen. Mutta tänään sekatöörit viuhuivat. Leikkaamme pajua melko reippaasti ja useaan kertaan kesässä. Jos hakuron antaa kasvaa omia olojaan niin oksat vähän roikkuvat alaspäin.

Meidän hakuro on jo alusta pitäen ollut erilainen kuin muut hakurot =) Tällä on nimittäin kaksi päällekkäin olevaa soikulaa palleroa. Tätä sitten saksitaan niin, että soikulat näyttäisivät selkeiltä ja tasapainoisilta. Nyt kun olimme tyystiin unohtaneet leikata hakuroa alkukesästä niin pallurat ovat vielä hitusen epämääräiset.

Mutta loppukesästä pallurat alkavat taas muotoutua =) Meidän hakurossa on erittäin vähän hakuroille tyypillistä vaaleanpunertavuutta. Pääasiassa lehdet ovat valkolaikukkaat. Vain tuorein, aivan oksien kärjissä oleva kasvusto punertaa. Mutta nyt paju saa vihdoin pärjätä omillaan ja ensi keväänä näemme kuinka se on kestänyt talven kujeet.