Yksi hännystelevä höpönassu ja sen särmikkäät kaverit

Jaloakilleija - Aquilegia caerulea 'Rotstern'

Meidän potageissa on yksi hännystelevä hovinarri naurattamassa ja viihdyttämässä vakioasukkaita. Uutena tulokkaana se on ottanut oitis itselleen erityisaseman ja suorastaan huutelee ja kriekkuu iisoppiaidanteen reunalla. Meidän hovinarri on kuin renessanssiajan hovinarrit konsanaan. Kirjavaa ja bröystäilevää päälle ja tiukka hattu päähän, jossa on jos jotakin helistintä roikkumassa. Kuvan töyhtöpää on siis Jaloakilleija - Aquilegia caerulea 'Rotstern'. Näitä meillä on vain yksi, mutta toivottavasti siemenet kylväytyvät ja saamme näitä lisää. 

Uutta iisoppiaitaa on jälleen istutettu. iisopit rakastavat aurinkoista ja kuivahkoa maaperää. Ne pitävät myös kalkitsemisesta. Pitääkin muistaa kalkita näidenkin maaperä tässä joku kerta. Iisoppeja kannattaa leikata usein silläkin varjolla, että kukinta viivästyy. Leikkaaminen tekee iisoppikasvustosta tiheän ja aitamaisen. Myös vanhat kukkavanat kannattaa leikata niin silloin iisopin kukinta yltyy ja jatkuu pidempään.

Iisoppeja on helppo lisätä, sillä pikkuhiljaa iisopit kylväytyvät ja pikkiriikkisiä taimia ilmestyy iisoppien läheisyyteen. Meillä pikkuiisoppien annetaan rauhassa vankistua sijoillaan ja sitten pikkuhiljaa niitä siirrellään uusille kasvupaikoille. Siitä pidän erityisesti iisopissa, että se on kuitenkin maltillinen levittäytyjä toisin kuin esimerkiksi mäkimeirami, mistä on meillä tullut suoranainen ongelma.

Tässä vielä leikkaamatonta iisoppiaidannetta. Tämä siis kestää radikaalia muotoon leikkaamista ja meillä on tapana leikata aidanne tiukkaan suorakaiteen muotoon. Iisoppikasvusto on niin tiheä, että se tukahduttaa altaan rikkaruohot. Kaalinviljelijöiden kannattaa kasvattaa tätä ihastuttavaa mehiläisiäkin ympärilleen houkuttelevaa kasvia kaalien läheisyyteen. Iisoppi kuuluu nimittäin karkoitekasveihin ja karkoittaa läheisyydestään perhosentoukkia ja kirvoja. Oikea ekopuutarhurin unelmakasvi siis =)

Toinen aitakasvimme, joka kaipaisi myös leikkausta on Viiniruuta. Nimi juontaa siitä, että kasvia on käytetty mm. viinin värjäämiseen. Entisaikoina ruutaa käytettiin myös ruton torjuntaan ja voimakkaan hajunsa vuoksi sen kerrotaan karkoittavan myös käärmeitä ja hyönteisiä. Pussukallinen kuivattua ruutaa sisätiloissa hätistää myös kärpäsiä pois sisätiloista.

Viiniruuta on maltillinen levittäytyjä. Pikkuhiljaa siementaimet varttuvat ruudan lähistöllä. Ruudan taimet varttuvat väliin tuskallisen hitaastikin ja voi olla parasta, että ne siirtää vasta toisena kasvuvuotena oikeille sijoilleen. Mutta kun viiniruuta pääsee vauhtiin siitä tulee rungoltaan puumainen ja tukeva ja kuivahkolla hiekkapitoisella maalla se voi kasvaa jopa 70cm korkeaksi. Viiniruuta kestää hyvin muotoonleikkausta, kunhan muistaa pitää käsineet käsissä ja suojata iho kasvinesteeltä, mikä aiheuttaa helposti kiusallista ihottumaa.